Eilen ministeri Lindenin kanssa Kainuussa kampanjoimassa kierrellessä keskusteluissa nousivat vahvasti esille matkaviestintään ja puhelinverkkoihin sekä tietysti laajakaistaan liittyvät kysymykset. Esiin nousi myös kysymys venäläisten puhelinyhtiöiden perimistä kohtuuttomista puhelinlaskuista. Jokaisen rajanpinnassa liikkuvan ja Venäjän puolella vierailevan on oltava tarkkana puhelimensa kanssa, ettei verkko vain vahingossa vaihdu Venäjän verkkoon.
Venäjän rajanpinnassa sen voikin uskoa, että tarkkana pitää olla kännykänkin kanssa. Mutta uskomatonta on se, että samalla tavalla tarkkana täytyy kännykän ja mokkulan kanssa olla myös Ruotsin rajalla. Vaikka EU:sta on ollut meille jokaiselle konkreettista hyötyä ulkomailta soitettavien puhelujen hintojen kohtuullistamisessa, on eurooppalaisilla matkapuhelinmarkkinoilla vielä paljon tehtävää, jotta ihmisten, palveluiden, tuotteiden ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen päästään myös näiltä osin.
Vaikka verkkovierailuista eli ns. roaming maksuista on sovittu hintakatot ja näin otettu askel oikeaan suuntaan, on mielestäni käsittämätöntä, että puhelu länsirajalla maksaa Suomen tukiaseman kautta soitettuna normaalin veloituksen mukaan ja ruotsinpuolen tukiasemasta monikertaisen taksan mukaan vaikka molemmilla puolilla jokea on aivan samat TeliaSoneran tukiasemat. Tässä on vielä EU:lla töitä tehtävänä.
